Mitä yhteistä on pienellä pihkaan perustuvia lääkintä- ja hoitotuotteita valmistavalla Repolarilla ja minulla? Kummassakin on yhdistynyt vahva tutkimus ja liiketoiminta – Repolarilla pienen perheyrityksen kasvattamista ja kansainvälistymistä varten ja minulla pienten perheyritysten kansainvälistymistutkimukseen perustuvan akateemisen uran kasvattamista varten. Perheyritysliiton julkaiseman Perheyritys-lehden ja Riitta Saarisen kirjoittaman artikkelin (21.9.2020) mukaan tärkeä kasvun tekijä Repolarilla oli yhden perustajan, Arno Sipposen tekemä väitöskirja pihkan käytöstä haavanhoidossa vuonna 2013. Huomenna perjantaina 4.12 pidettävässä väitöstilaisuudessani käsittelen väitöskirjaani, joka toivottavasti auttaa Repolarin kaltaisia pieniä ja keskisuuria perheyrityksiä, eli pk-perheyrityksiä, kansainvälistymään paremmin, kun otetaan huomioon perheyrityksiä koskeva sosioemotionaalinen varallisuus eli SEV. SEV kuvaa omistavien ja johtavien perheenjäsenten taipumusta ylläpitää tunnepitoisia perhettä koskevia asioita, kuten perheenjäsenten vahvaa ja ylisukupolvista läsnäoloa, yrityksen päätöksenteossa jopa taloudellisia tavoitteita laiminlyövällä tavalla. Se voi siis olla erityisesti pienten perheyritysten haava, mutta tutkimustieto on vajavaista. SEV voi myös olla ehjä, terveyttä ylläpitävä voimavara perheen omistautuneisuuden, pitkäjänteisyyden ja luotettavuuden kautta.

On ilo kertoa, että Tanja Leppäahon ja Jaakko Metsolan kirja perheyritysten kansainvälistymisestä on nyt julkaistu (julkaisija: Palgrave MacMillan). Kirja, otsikkonaan ”Family Firm Internationalisation – A Network Perspective”, yhdistää perheyritys-, kansainvälistymis- ja verkostoitumisteoriat empiiriseen analyysiin 24 suomalaisesta pk-perheyrityksestä. Koska tutkimusaihe on kuin hiomaton timantti, emme tyydy vain yhteenvetämään aikaisempaa tietoa, vaan – ja ehkä tärkeämpänä asiana – toteutamme myös oman empiirisen tutkimuksen perustuen laajaan haastattelu- ja sekundääriaineistoon. Uskomme, että tämä teorian ja käytännön yhdistelmä Palgrave Pivot -kirjan muodossa tarjoaa lukijoille helposti sulatettavia oivalluksia kansainvälisen verkostoitumisen typologiasta, strategioista, poluista ja menestystekijöistä erityisesti perheyrityksiin liittyen

Perheyritysten kansainvälistymistutkimus lähti kunnolla lentoon vuonna 1991, jolloin Miguel Angel Gallo ja Jannicke Sveen julkaisivat ensimmäisen tieteellisen artikkelin aiheesta. Tutkimus käsitteli perheyritysten kansainvälistymistä edistäviä ja rajoittavia tekijöitä, ja viimeisen lähes 30 vuoden aikana eri tutkimukset ovat pyrkineet kasvattamaan ymmärrystämme perheyritysten kansainvälistymisen erityispiirteistä. Vaikka perheyritysten kansainvälistymistutkimus on kokenut räjähtävää kasvua (esim. Pukall ja Calabro, 2014), vielä on tekemistä laajaa konsensusta nauttivien löydösten aikaansaamisessa. Olemme vielä tilanteessa, jossa vastakkaiset tutkimustulokset usein taistelevat keskenään, esimerkiksi:

Luin Yrittäjän Taivas+Helvetti Vol. 3 –kirjaa, jossa kerrotaan ylöjärveläisen Avant Tecno –perheyrityksen perustajan, Risto Käkelän yrittäjätarinaa. Risto kertoo, kuinka vuonna 1992 tanskalainen Jorgen sattui kävelemään Avant Tecnon ensimmäisten ulkomaanmessujen viimeisenä päivänä yrityksen messuosaston kohdalla juuri kun he käynnistivät maatalouskuormaajansa käyntiin, ja Jorgenin kokeiltua kuormaajaa tapahtumat johtivat siihen, että hänen ja vaimonsa pitämä pieni navetassa toimiva ja maatalouskoneita maahantuova yritys aloitti yhteistyön Avant Tecnon kanssa. Tanskaan on sittemmin myyty 70 miljoonalla eurolla yrityksen koneita, ja vuonna 2017 Risto luovutti Jorgenille muistolahjan ”ensimmäisestä 25 vuodesta”.

”Se oli onnekas tapahtuma molempien kannalta. Jos kone olisi kiskaistu käyntiin kymmenen sekuntia myöhemmin, Jorgen olisi ennättänyt kävellä ohi jo niin pitkälle, ettei olisi ehkä kääntynyt takaisin.”

Last September 2017 I started my journey towards PhD degree, and as a crucial part of it, the data collection of our research project started in the beginning of 2018. Having visited and interviewed a bunch of interesting family SMEs in Finland, I feel confident that we are digging a fruitful and important turf of internationalization phenomena, and that there is a lot to learn from these stories of successful family enterprises. For now, I won’t go that deeper into the insights relevant to our research project (because there are still many interviews to be made during the spring and, thus, more insights to be taken into consideration), but rather I would like to reflect these enterprise visits to the researcher’s work and career development in general. Being at the early stage of my PhD degree path and having done few courses related to the research field and methodology, I think that, just like the case often is with lower level degrees, there should be compulsory internship or practical training period for each PhD to really get to know, what the real world is really like regarding one’s own research field.

PwC recently conducted a large-scale Family Business Survey Report about family enterprises both globally and in Finland. The survey dealt with various themes, among which a closely examined one was internationalization. In Finland, 54 phone interviews and 57 face-to-face interviews were conducted, which yielded some interesting findings. Finnish family enterprises expect more growth than their counterparts in Sweden, Germany and globally, both overall and in terms of international sales during the next five years. The survey, however, raises a concern over the relatively low willingness among Finnish family enterprises to use nonfamily executives in running the business. According to the survey, enterprises with nonfamily executives tend to grow more aggressively. Accordingly, it asks whether Finnish family enterprises are capable enough to achieve the high international growth targets with current skills, people and product/service portfolio.