^

International Family Enterprise

In English
Facebook Instagram
Projekti Tanja Julkaisut
Outcomes Yhteistyö Spin off
Instagram

"Enabling Internationalization Excellence for Family Enterprises"

IFE, 2017

Facebook

Lue blogia

Verkostosuhteista sosiaaliseksi perinnöksi

Kuten yrittäjyys, myös yritysten kansainvälistyminen on ollut merkittävä ilmiö globaalin talouden ja kehityssuuntien kannalta viimeisen kahden vuosisadan aikana. Suomen, kuten monen muun pienen ja avoimen maan kohdalla, liiketoiminnan ja yrittäjyyden kansainvälistyminen on ollut merkittävässä roolissa valtion talouden ja koko yhteiskunnan kehityskaaressa. Suomen kohdalla kehitys tapahtui hämmentävän nopeasti, kun maa muovautui 1800-luvun kehitysmaasta yhdeksi maailman hyvinvointivaltioista. Metsäteollisuuden vienti 1800- ja 1900-luvun taitteessa oli korpimaiden Suomelle keskeinen näyttämö tässä kansainvälistymisen kilpajuoksussa.

Historiamme kansainvälisten yrittäjien ”sosiaalinen perintö”

Lokakuussa 2020 tarkastetussa väitöskirjassani* tutkin sekä nykypäivän että 1800-luvulla eläneiden kansainvälisten yrittäjien** elämäntarinoita. Tutkimukseni aikana löysin itseni monenkirjavien kysymysten ääreltä liittyen siihen, minkälaisessa historiallisessa aikakontekstissa yrittäjä kansainvälistyi ja miten yksilön kokemukset nivoutuvat myös sukupolvien ketjuun. Ilmiönä ja toisaalta käytännössä kansainvälinen yrittäjyys saa erilaisia merkityksiä, kun sitä tarkastellaan historian ja sukupolvikokemusten valossa, yrityskasvun ja globalisaation näkökulman lisäksi.

Nostamalla esiin kahden menestyneen suomalaisen perheyrityksen kansainvälistymistarinat kahdessa ensimmäisessä sukupolvessa 1800- ja 1900-luvun taitteessa, tutkimushavainnot laajentavat ymmärrystä siitä, miten yrittäjien luomissa henkilökohtaisissa suhteissa kotimaassa ja ulkomailla näkyy historiallinen konteksti, mm. Suomen yhteiskunnallinen tilanne ennen ja jälkeen valtion itsenäistymisen.

Tutkimuksessa hahmottuu lisäksi se, miten perustajayrittäjien ”sosiaalinen perintö” ja identiteetti näkyy heidän luomassaan tarinassa ja sen jatkumossa. Löydösten valossa tämä ns. perustajayrittäjän ”sosiaalinen perintö” verkostoitumisessa sekä kotimaassa että kansainvälisesti muodostui perheyrityksen seuraavalle sukupolvelle joko kansainvälisten verkostosuhteiden jatkuvuutta myötävaikuttavaksi tai haastavaksi mekanismiksi.

Tutkimus korostaa, että kansainvälinen yrittäjyys ei ilmiönä ole uusi, päinvastoin. Myöskään erilaiset, ehkä hitaammat keinot luoda ja ylläpitää henkilökohtaisia suhteita kansainvälisesti, kuten kirjeet ja myöhemmin sähkeet, eivät estäneet yrittäjiä lähtemästä ja tekemästä kansainvälisestikin sitä, mitä osasivat ja kokivat itse kukin tärkeäksi. Ottamatta sen enempää kantaa globaalin maailmantalouden haasteisiin tai epäkohtiin 1900-luvulla, oli myös yrittäjien 1800-luvulta jatkunut kansainvälinen yhteys erityisesti maailmansotien jälkeen tärkeä henkinen ja konkreettinen tuki yhteiskunnan jälleenrakentamiselle myös Suomessa.

Kun aikamme haastaa uusien verkostosuhteiden luomista ja olemassaolevien ylläpitämistä

Tällä hetkellä elämme ajassa, jossa kansainvälisyys on monen kohdalla arkipäivää, ellei jopa itsestäänselvyys. Aikamme kulutuskulttuuri, työurat, opiskelumaailma, perhesuhteet tai kaveriporukat eivät enää mukaile kansojen välisiä fyysisiä, saati kulttuurisia rajoja samalla tavalla kuin vielä vuosisata tai puolivuosisataa sitten.

Vaikka ajat ovat nyt toiset kuin sata vuotta sitten ja kanainvälisyys monessa suhteessa itsestään selvää, se ei kuitenkaan ole yksinkertaista tai helppoa. Sekä tutkimus että käytäntö osoittavat, että työkokemuksen ja koulutuksen lisäksi kotimaasta ulospäin pyrkiminen kysyy yrittäjältä ja yritykseltä verkostosuhteita ja niiden syvällisempää ymmärtämistä.

Vuoden 2021 alussa, valtioiden fyysiset rajat ovat edelleen monin paikoin sulkeutuneet globaalin pandemian ansiosta, ja monen yrityksen, yrittäjän ja tavan kansalaisen tulevaisuus on syvän epävarmuuden sävyttämä. Käsillä on historiallisesti mielenkiintoinen, vaikkakin todella haastava aika juuri uusien verkostosuhteiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Kuitenkin, kansainvälisten suhteiden vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä on toivona se, että henkiset rajat pysyvät avoimina. Samaan aikaan, kun mennyt vuosi 2020 on melko radikaalisti haastanut yrittäjiä miettimään liiketoimintansa pivotointia ja uusien toimitusväylien puhkaisemista, eivät kansainvälistyneet tai kansainvälistymistä suunnittelevat yrittäjät lähtökohtaisesti ole yksin tai eristyksissä. Etäyhteys on edelleen lähes rajaton verkostosuhteissa, yrityksien yhteistyössä, sekä digitaalisessa tiedon ja taidon tarjonnassa – ja edelleen vain rohkeus on rajana mahdollisuuksiin tarttumisessa.

Sitoutumista, rohkeutta ja toivoa

Koska kansainvälistymisen lopputulema on lähtökohtaisesti epävarma, vaatii se harkinnan lisäksi sitoutumista. Kansainvälistyminen ja kansainvälisyys vaatii sekä yritykseltä että yksilöltä haavoittuvaksi suostumista ja reflektointia, sillä uusia tapoja toimia uusissa ympäristöissä ja kulttuurien välistä hedelmällistä vuorovaikutusta ei opita yhdessä yössä. Kyseessä on henkilökohtainen prosessi, joka muovautuu ja mukautuu sen mukaan, kuka siihen osallistuu.

Olemme edelleen rohkeuden ja toivon päässä toisistamme, kuten Suomen itsenäistymisen kynnyksellä ja sen jälkeen. Minkälaisen kansainvälisen sosiaalisen perinnön haluamme jättää aikamme liiketoiminnasta ja yrittäjyydestä?

*Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-558-3

**Väitöskirjan neljännen julkaisun (The “Unwritten Will” in Interpersonal Network Ties: Founder Legacy and International Networking of Family Firms in History) pohjana toimi laaja historiallinen arkistoaineisto 1850 ja 1950 väliseltä ajalta. Arkistoaineisto koostui suurilta osin kirjeenvaihdosta ja muista arkistodokumenteista, joiden avulla pyrimme tarkastelemaan lähemmin kahden menestyneen suomalaisen perheyrityksen kansainvälistymistarinaa ja ymmärtämään enemmän kansainvälisen yrittäjyyden historiallisen aikakontekstin merkitystä.