^

International Family Enterprise

In English
Facebook Instagram
Projekti Ihmiset Yrityksille
Yhteistyö
Ota yhteyttä
Instagram

"Enabling Internationalization Excellence for Family Enterprises"

IFE, 2017

Facebook

Lue blogia

Perheyritysten kansainvälistymistutkimus – Kohti Graalin maljaa?

Perheyritysten kansainvälistymistutkimus lähti kunnolla lentoon vuonna 1991, jolloin Miguel Angel Gallo ja Jannicke Sveen julkaisivat ensimmäisen tieteellisen artikkelin aiheesta. Tutkimus käsitteli perheyritysten kansainvälistymistä edistäviä ja rajoittavia tekijöitä, ja viimeisen lähes 30 vuoden aikana eri tutkimukset ovat pyrkineet kasvattamaan ymmärrystämme perheyritysten kansainvälistymisen erityispiirteistä. Vaikka perheyritysten kansainvälistymistutkimus on kokenut räjähtävää kasvua (esim. Pukall ja Calabro, 2014), vielä on tekemistä laajaa konsensusta nauttivien löydösten aikaansaamisessa. Olemme vielä tilanteessa, jossa vastakkaiset tutkimustulokset usein taistelevat keskenään, esimerkiksi:

  • Perheyritykset ovat taipuvaisempia (esim. Chen, 2011) vs. vähemmän taipuvaisempia kansainvälistymään (esim. Cerrato ja Piva, 2012).
  • Perheyritysten korkea omistajuus ja läsnäolo johdossa parantavat (esim. Munoz-Bullon ja Sanchez-Bueno, 2012) vs. eivät paranna kansainvälistymisen tuloksia (esim. Sciascia et al., 2013).
  • Perheyritykset ovat liian arkoja perheen ulkopuolisten verkostosuhteiden ja osaamisen sisällyttämisen hyödyntämiseen kansainvälistymistä varten (esim. Scholes et al., 2016) vs. perheyritykset pystyvät hyödyntämään pitkän aikavälin suuntautumistaan, ketterää päätöksentekokykyään ja kumppanuuksien muodostamista toisten perheyritysten kanssa menestykselliseen kansainvälistymiseen (esim. Mitter ja Emprechtinger, 2016).

Perheyritysten erityislaatuisuuteen on eri teorioiden, kuten agenttiteorian (Karra et al., 2006), resurssiperusteisen näkökulman (Chrisman et al., 2005) ja sosioemotionaalisen hyvinvoinnin (socioemotional wealth, Gomez-Mejia et al., 2011) kautta saatu laajaa konsensusta. Niitä ei ehkä ole tarpeeksi syvällisesti tuotu kansainvälistymiskontekstiin, mikä osaltaan selittää kansainvälistymisen ympärillä käyvää väittelyä, kun vahvoja teoreettisia ankkureita ei ole. Kansainvälistymisteorioiden näkökulmasta suurin osa tutkimuksista on kallistunut loppupäätelmään, että perheyritysten kansainvälistymisprosessit noudattelevat pääosin Uppsala-mallin mukaista hidasta, vaiheittaista ja lähimarkkinoilta etenevää kansainvälistä laajentumista (esim. Graves ja Thomas, 2008), mutta myös nopeamman born global –ajattelun mukaisia kansainvälistymispolkuja todetaan (Kontinen ja Ojala, 2012). Perheyritys- ja kansainvälistymisteorioiden integroidumpi peilaaminen antaisi varmasti yleistettävämpiä tuloksia tulevaisuudessa.

Perheyritysten kansainvälistymistutkimus ei kuitenkaan ole turhaa ottaen huomioon niiden erityislaatuisuutensa yritysrakenteena (Zellweger et al., 2018) ja taloudellisen vaikuttavuutensa (Hennart et al., 2017). Kansainvälisen liiketoiminnan tutkimuksen isot nimet, kuten Jean-Francois Hennart ja Alain Verbeke, ovat myös viime vuosina tutkineet perheyritysten kansainvälistymistä, mikä myös kertoo tutkimusalueen merkittävyydestä. Mikäli näihin(kin) herroihin on uskominen, tulisi perheyritysten keskityttävä tarjoamaan laadukkaita tuotteita niche-toimialoilla, mihin perheyrityksillä pitkän aikavälin suuntautumisensa ja vahvan sosiaalisen pääoman kautta on etuja (Hennart et al. 2017), ja pyrkimään vähentämään tunteellisten perhesiteiden ja perintötekijöiden vaikutusta rationaaliseen päätöksentekoon kansainvälisessä liiketoiminnassa (Kano ja Verbeke, 2018). Kano ja Verbeke antavat seuraavat keskeiset toimenpiteet, jotta perheyritysten kansainvälinen liiketoiminta onnistuu:

  • Osaavien (eli ei välttämättä perheenjäsenten) nimittäminen kansainvälisen liiketoiminnan tehtäviin
  • Perheenjäsenten kansainvälinen koulutus
  • Järjestelmälliset kansainvälisen laajentumisen päätöksentekoprosessit
  • Kansainvälisen liiketoiminnan täsmällinen mittaaminen
  • Puolueeton ulkopuolinen toiminnan arviointi
  • Perhemäisyyden mukaan tuominen suoritusmittareita yleisemmällä tasolla esimerkillistä toimintaa ja arvoja ohjaavana ohjenuorana

On siis ilmeistä, että perheyrityksillä on ominaispiirteitä, joita hyödyntää kansainvälistymisessä, mutta menestykseen tarvitaan myös rutkasti avarakatseisuutta tehokkaan liiketoiminnan yleisiin kulmakiviin. Meillä tutkijoilla on merkittävä rooli selvittää, mikä perheyrityksissä on se tasapaino eri sisäisten ja ulkoisten tekijöiden hyödyntämisessä, jotta alati muuttuvassa globaalissa liiketoimintaympäristössä myös perheyritykset pärjäävät.

-Jaakko

Lähteet:

Cerrato, D., & Piva, M. (2012). The internationalization of small and medium-sized enterprises: the effect of family management, human capital and foreign ownership. Journal of Management & Governance, 16(4), 617-644.

Chen, H.-L. (2011). Internationalization in Taiwanese family firms. Global Journal of Business Research, 5(4), 15-23.

Chrisman, J. J., Chua, J. H., & Sharma, P. (2005). Trends and directions in the development of a strategic management theory of the family firm. Entrepreneurship theory and practice, 29(5), 555-576.

Gallo, M. A., & Sveen, J. (1991). Internationalizing the family business: Facilitating and restraining factors. Family Business Review, 4(2), 181-190.

Gomez-Mejia, L. R., Cruz, C., Berrone, P., & De Castro, J. (2011). The bind that ties: Socioemotional wealth preservation in family firms. Academy of Management Annals, 5(1), 653-707.

Graves, C., & Thomas, J. (2008). Determinants of the internationalization pathways of family firms: An examination of family influence. Family Business Review, 21(2), 151–167.

Hennart, J. F., Majocchi, A., & Forlani, E. (2017). The myth of the stay-at-home family firm: How family-managed SMEs can overcome their internationalization limitations. Journal of International Business Studies, 1-25.

Kano, L., & Verbeke, A. (2018). Family firm internationalization: Heritage assets and the impact of bifurcation bias. Global Strategy Journal, 8(1), 158-183.

Karra, N., Tracey, P., & Phillips, N. (2006). Altruism and agency in the family firm: Exploring the role of family, kinship, and ethnicity. Entrepreneurship Theory and Practice, 30(6), 861-877.

Kontinen, T., & Ojala, A. (2012). Internationalization pathways among family-owned SMEs. International Marketing Review, 29, 496-518.

Mitter, C., & Emprechtinger, S. (2016). The role of stewardship in the internationalisation of family firms. International Journal of Entrepreneurial Venturing, 8(4), 400-421.

Muñoz-Bullón, F., & Sánchez-Bueno, M. J. (2012). Do family ties shape the performance consequences of diversification? Evidence from the European Union. Journal of World Business, 47, 469-477.

Pukall, T. J., & Calabrò, A. (2014). The internationalization of family firms: A critical review and integrative model. Family Business Review, 27(2), 103-125.

Scholes, L., Mustafa, M., & Chen, S. (2016). Internationalization of small family firms: The influence of family from a socioemotional wealth perspective. Thunderbird International Business Review, 58(2), 131-146.

Sciascia, S., Mazzola, P., Astrachan, J. H., & Pieper, T. M. (2013). Family involvement in the board of directors: Effects on sales internationalization. Journal of Small Business Management, 51(1), 83-99.

Zellweger, T. M., Chrisman, J. J., Chua, J. H., & Steier, L. P. (2018). Social structures, social relationships, and family firms. Entrepreneurship Theory and Practice.