^

International Family Enterprise

In English
Facebook Instagram
Projekti Ihmiset Yrityksille
Yhteistyö
Ota yhteyttä
Instagram

"Enabling Internationalization Excellence for Family Enterprises"

IFE, 2017

Facebook

Lue blogia

Perheyritysten kansainvälistymistutkimus – Kohti Graalin maljaa?

Perheyritysten kansainvälistymistutkimus lähti kunnolla lentoon vuonna 1991, jolloin Miguel Angel Gallo ja Jannicke Sveen julkaisivat ensimmäisen tieteellisen artikkelin aiheesta. Tutkimus käsitteli perheyritysten kansainvälistymistä edistäviä ja rajoittavia tekijöitä, ja viimeisen lähes 30 vuoden aikana eri tutkimukset ovat pyrkineet kasvattamaan ymmärrystämme perheyritysten kansainvälistymisen erityispiirteistä. Vaikka perheyritysten kansainvälistymistutkimus on kokenut räjähtävää kasvua (esim. Pukall ja Calabro, 2014), vielä on tekemistä laajaa konsensusta nauttivien löydösten aikaansaamisessa. Olemme vielä tilanteessa, jossa vastakkaiset tutkimustulokset usein taistelevat keskenään, esimerkiksi:

Lue lisää

CALL FOR BOOK CHAPTERS ON FAMILY FIRM (FF) INTERNATIONALIZATION

This is a call for chapters on family firm (FF) internationalization for Scholarly Handbook published by Palgrave Macmillan. The book is focused on the role of FF-specific views and networks in their internationalization, the actual internationalization process and FFs internationalizing from or to Emerging Markets in special. Both empirical and conceptual work is welcome.


Title of the Book: Scholarly Handbook of Family Firm Internationalization

Editors: Tanja Leppäaho (LUT University) and Sarah Jack (Lancaster University School of Management)

Publisher: Palgrave Macmillan

Expected publication time: Spring 2021



Family Firms (FFs) form the majority (about 80%) of all firms around the world and they account for an enormous percentage of the employment, the revenues, and the GDP of most capitalist countries (EFB, 2012). As of now, their value as a an engine of stability and long-term growth and prosperity, simultaneously acting as natural incubators of an entrepreneurial culture, fostering the next generation of European entrepreneurs, has been finally recognized and tools to help them have been hoped for (European Commission, 2015).

Although it was long thought that large multinational corporations had an overwhelming position in international business (Oviatt & McDougall, 1994), it has recently been recognised that substantial numbers of entrepreneurial and family firms are active in the international arena (Casillas & Acedo, 2005). FF internationalization has become an important research area both practically and politically, and now also theoretically (see e.g. Arregle et al., 2017). The unification of ownership and management enables the CEO e.g. to make opportunistic investments and/or rely on intuition (Gedajlovic et al., 2004). Hence, FFs have the potential to adapt to changing environments, launch products, and enter markets that investor-controlled or managerially led firms are unable to address (Dyer & Whetten, 2006). In adverse economic conditions, family firms have been found to sustain more profitable businesses than firms with other ownership structures (Sirmon & Hitt, 2003).

It has been recognized that FF internationalization differs from those by firms owned via other types of ownership structures, but we are still missing nuanced, in-depth understanding of the FF-specific features related to their long-term existence, family-intertwinement in ownership and management, especially high level of trust inside the firm, etc. (Arregle et al., 2017; Kontinen & Ojala, 2010; Pukall & Calabro, 2014; Reuber, 2016). The number of studies on FF internationalization is, fortunately, constantly growing: the review by Kontinen and Ojala in 2010 was based on 25 articles, whereas the most recent one (Leppäaho et al., 2016) was based on 158 articles. However, very recently Arregle et al. (2017, p. 1) summarized that the need for in-depth nuances still exists: ”the extant conceptual and empirical research on internationalization indicates that family involvement matters for internationalization, yet the precise consequences of this involvement remain unclear”. In the current scholarly handbook, the focus will be on the features making FF internationalization different: their long-term existence; their special type of network ties; the theoretical views explaining the specific features of FFs combined with internationalization views.

The distinctive features of Family Firms (FFs) are related to their human, family-oriented and longitudinal nature. FFs are typically passed from generation to generation, with constant triggers for change. The triggers can involve changes in the family (births, deaths, illnesses, conflicts), in the business (changes in markets, technology, competitive situation, institutions), and in ownership (involving e.g. changes of ownership from founders to siblings or to cousins, disengagements, the selling of shares outside the family, the sale of business lines, etc.) (Gersick et al.,, 1997). The theoretical perspectives explaining distinctiveness of FFs  include agency theory (Karra et al., 2006), the concept of stewardship (Le Breton-Miller & Miller, 2009), a resource-based view (Chrisman et al., 2005), and the socioemotional wealth (SEW) perspective (Gomez-Mejia et al., 2011), among others.

SEW has indeed been recognized as a central reflection point and driver for the strategic decision-making and behavior of FBs (e.g., Berrone et al.,, 2012), serving as the “defining feature of a family business […] central, enduring, and unique to the dominant family owner, influencing everything the firm does” (Gomez-Mejia et al., 2011, p. 692). However, we know very little of the role of these conceptual and theoretical perspectives in their internationalization process (Leppäaho et al., 2016).

The most applied definitions regard internationalization as “the process of increasing involvement in international operations” (Welch & Luostarinen, 1988, p. 36) or “the process by which firms both increase their awareness of the direct and indirect influence of international transactions on their future, and establish and conduct transactions with other countries” (Beamish, 1990, p. 77). However, within the discipline of FF internationalization, there has been a tendency to produce static findings by studying internationalization through one-shot, cross-sectional studies, using correlational analytical methodologies (McAuley, 2010; Welch & Paavilainen-Mäntymäki, 2014) with minimal context-embeddedness (Leppäaho, et al., 2016) – despite the fact that internationalization is a process, and that approaches incorporating time, dynamism, and longitudinal observations are needed if a solid process theory is to be built.

FFs as firms offer a fruitful context to study internationalization through a process perspective: FFs possess certain processual features that are typical of them (though not necessarily unique to them). Thus, they may be passed on from generation to generation and even over centuries, with numerous processes between the business, family members, and ownership constantly taking place and influencing each other (Gersick et al., 1997). The strategy management process of FBs differs from that of non-FBs, shaped as it is by family goals, interests and culture, the involvement of both family and nonfamily members in management and governance, sibling relationships, and succession (Sharma et al., 1997).  Succession processes are critical for knowledge and skill transfer between different generations (Davis & Harveston 1998), and new generations may possess higher propensities and capabilities to promote internationalization (e.g. Calabro et al., 2016). The different generations and family members involved in the FB may also attach differing importance to SEW and its different dimensions, which include family continuity, family prominence, and family enrichment (Debicki et al., 2016). Thus, founding family owners may be more inclined to preserve SEW and hence resist internationalization than later generations (Fang et al., 2018).

Family ownership influences both inside-the-firm and outside-the firm network ties (Arregle et al., 2007; Salvato & Melin, 2008). FFs typically possess network ties with a high level of trust, closeness and long-term commitment (Arregle et al., 2007; Roessl, 2005; Zellweger et al., 2018), but how this influences on their international network ties has been very little touched upon (Kampouri et al., 2017; Kontinen & Ojala, 2010; Kontinen & Ojala, 2012; Pukall & Calabro, 2014). Like stated above, this scholarly handbook tackles important viewpoints of FF internationalization process, as per suggestion of e.g. Kontinen and Ojala (2010), Pukall and Calabro (2014), Reuber (2016) Arregle at al. (2017), Kampouri et al. (2017) and Leppäaho et al. (2016).

The scholarly handbook will have four specific core areas, with 5-6 chapters each:

       i.          FF-specific views and internationalization

      ii.          Internationalization process

    iii.          Networks in FF internationalization

    iv.          FF internationalization in and from Asia and Emerging Markets

The preliminary timetable (subject to changes) is as follows:

  1. August 15, 2019: Submission of a 1-2-page proposal of the book chapter
  2. September 15: Decision on accepted chapters (informed directly to authors)
  3. November 30, 2019: Submission of the first draft of the book chapter
  4. February 2020: Letter on the needed revisions (to the authors)

3.     May 2020: Submission of a revised version of the book chapter

4.     January 2021: Planned publication of the handbook

Both empirical and conceptual work is welcome. Please address your questions and send your chapter proposal, with an indication under which sub-theme of the book it is written for, in a PDF form to tanja.leppaaho@lut.fi by August 15, 2019. See also http://ife.fi

References

Arregle, J. L., Duran, P., Hitt, M. A., & Van Essen, M. (2017). Why is family firms’ internationalization unique? A meta‐analysis. Entrepreneurship Theory and Practice, 41(5), 801-831.

Arregle, J. L., Hitt, M. A., Sirmon, D. G., & Very, P. (2007). The development of organizational social capital: Attributes of family firms. Journal of management studies44(1), 73-95

Beamish, P. W. (1990). The internationalisation process for smaller Ontario firms: a research agenda. Research in global business management, 1, 77-92

Berrone, P., Cruz, C., & Gomez-Mejia, L. R. (2012). Socioemotional wealth in family firms: Theoretical dimensions, assessment approaches, and agenda for future research. Family Business Review, 25(3), 258-279.

Cabrera‐Suárez, K., De Saá‐Pérez, P., & García‐Almeida, D. (2001). The succession process from a resource‐and knowledge‐based view of the family firm. Family Business Review, 14(1), 37-48.

Calabrò, A., Brogi, M., & Torchia, M. (2016). What Does Really Matter in the Internationalization of Small and Medium‐Sized Family Businesses?. Journal of Small Business Management, 54(2), 679-696.

Casillas, J. C., & Acedo, F. J. (2005). Internationalisation of Spanish family SMEs: An analysis of family involvement. International Journal of Globalisation and Small Business, 1(2), 134–151.

Chrisman, J. J., Chua, J. H., & Sharma, P. (2005). Trends and directions in the development of a strategic management theory of the family firm. Entrepreneurship Theory and Practice, 29(5), 555-576.

Davis, P. S., & Harveston, P. D. (1998). The influence of family on the family business succession process: A multi-generational perspective. Entrepreneurship Theory and Practice, 22(3), 31-53Dyer, W.G. & Whetten, D.A. (2006). Family firms and social responsibility: preliminary evidence from the S&P 500. Entrepreneurship Theory and Practice 30, 785-802.

Debicki, B. J., Kellermanns, F. W., Chrisman, J. J., Pearson, A. W., & Spencer, B. A. (2016). Development of a socioemotional wealth importance (SEWi) scale for family firm research. Journal of Family Business Strategy, 7(1), 47-57.

EFB, European Family Businesses (2012). Family Business Statistics. [online document]. Available at: http://www.europeanfamilybusinesses.eu/uploads/Modules/Publications/fa mily-business-statistics.pdf

European Commission (2015). Information on family businesses in Europe. Available at: http://ec.europa.eu/growth/smes/promoting-entrepreneurship/we-work-for/family-business/index_en.htm

Fang, H., Kotlar, J., Memili, E., Chrisman, J. J., & De Massis, A. (2018). The pursuit of international opportunities in family firms: Generational differences and the role of knowledge‐based resources. Global Strategy Journal, 8(1), 136-157.

Gedajlovic, E., Lubatkin, M.H. & Schulze, W.S. (2004). Crossing the threshold from founder management to professional management: a governance perspective. Journal of Management Studies, 41, 899-912.

Gersick, K. E., Davis, J. A., Hampton, M. M., & Lansberg, I. (1997). Generation to generation: Life cycles of the family business. Harvard Business Press.

Gomez-Mejia, L. R., Cruz, C., Berrone, P., & De Castro, J. (2011). The bind that ties: Socioemotional wealth preservation in family firms. Academy of Management Annals, 5(1), 653-707.

Kampouri, K., Plakoyiannaki, M. E., & Leppäaho, T. (2015). Family Business Internationalisation and Networks: Emerging Pathways. Journal of Business and Industrial Marketing, in press.

Karra, N., Tracey, P., & Phillips, N. (2006). Altruism and agency in the family firm: Exploring the role of family, kinship, and ethnicity. Entrepreneurship Theory and Practice, 30(6), 861-877.

Kontinen, T. & Ojala, A (2012). Social capital in the international operations of family SMEs. Journal of Small Business and Enterprise Development, 19 (1).

Kontinen, T., & Ojala, A. (2010). The internationalisation of family businesses: A review of extant research. Journal of Family Business Strategy, 1, 97-107.

Le Breton‐Miller, L. & Miller, D. (2009). Agency vs. stewardship in public family firms: A social embeddedness reconciliation. Entrepreneurship Theory and Practice, 33(6), 1169-1191.

Leppäaho, T., Metsola, J & Paavilainen-Mäntymäki, E. (2016). Process view and the internationalization of family businesses. Academy of Management conference, Anaheim, California, USA, 5.-9.8.2016.

McAuley, A. (2010). Looking back, going forward: reflecting on research into the SME internationalisation process. Journal of Research in Marketing and Entrepreneurship, 12(1), 21-41.

Oviatt, B.M. & McDougall, P.P. (1994). Toward a theory of international new ventures. Journal of International Business Studies, 25(1), 45-64.

Pukall, T. J., & Calabrò, A. (2014). The Internationalisation of Family Firms A Critical Review and Integrative Model. Family Business Review27(2), 103-125.

Reuber, A. R. (2016). An assemblage‐theoretic perspective on the internationalization processes of family firms. Entrepreneurship Theory and Practice, 40(6), 1269-1286.

Roessl, D. (2005). Family businesses and interfirm cooperation. Family Business Review18(3), 203-214.

Salvato, C. & Melin, L. (2008). Creating Value Across Generations in Family-Controlled Businesses: The Role of Family Social Capital. Family Business Review 21 (3), 259-276.

Sharma, P., Chrisman, J. J., & Chua, J. H. (1997). Strategic management of the family business: Past research and future challenges. Family business review, 10(1), 1-35.

Sirmon, D. G., & Hitt, M. A. (2003). Managing resources: Linking unique resources, management, and wealth creation in family firms. Entrepreneurship theory and practice, 27(4), 339-358.

Welch, L. S., & Luostarinen, R. (1988). Internationalization: evolution of a concept. Journal of General Management, 14, 34-55.

Welch, C., & Paavilainen‐Mäntymäki, E. (2014). Putting process (back) in: Research on the internationalization process of the firm. International Journal of Management Reviews, 16(1), 2-23.

Zellweger, T. M., Chrisman, J., Chua, J., & Steier, L. (2018). Social structures, social relationships, and family firms. Entrepreneurship theory and practice: ET&P, 33(6).

Projekti

Huippuprofessorien mukaan ”Mikään ei ole niin käytännöllinen kuin hyvä teoria”. Tämän projektin tavoitteena on tuottaa korkeatasoinen teoria perheyritysten kansainvälistymisestä, jota käytännön toimijat voivat hyödyntää.  Meillä on tähän erinomaiset edellytykset: Pukallin ja Calabron (2014) mukaan Tanjalla on maailmassa eniten julkaisuja perheyritysten kansainvälistymisen aihepiiristä ja ympärillä on todella hyvä tutkimustiimi.

Käytännön tavoitteenamme on tarjota johtamisvinkkejä ja tietoa perheyritysten vahvuuksista sekä heikkouksista kansainvälistymisessä. Perheyritykset muodostavat yli 80 % Suomen yrityskannasta ja ovat yksi nykyisen hallitusohjelman tärkeimmistä kehityskohteista. Teoreettisena tavoitteena on rakentaa vahva pitkittäinen teoria kansainvälistymisprosessista ja julkaista empiiristen tutkimusaineistojen löydöksiä korkeatasoisissa tiedejulkaisuissa.

Pitkän aikavälin kansainvälistymispolkujen lisäksi keskitymme erityisesti verkostosuhteiden rooliin perheyritysten kansainvälistymisessä. Tutkimusprojekti toteutetaan keräämällä kolme pitkittäistä, empiiristä aineistoa. Työpaketti 1 on arkistotutkimus, jossa perehdytään suomalaisten pitkän linjan, alun perin perheomisteisten yritysten kansainvälistymiseen arkistoaineistoja tutkimalla. Työpaketti 2 perustuu pitkittäiseen monitapaustutkimusaineistoon ja hyvinvointimittauksiin 20 suomalaisessa pk-perheyrityksessä. Työpaketissa 3 keräämme ja analysoimme pitkittäistä kyselytutkimus- ja paneeliaineistoa.

Ihmiset

Tanja Tanja

Tanja Leppäaho toimii tämän 5-vuotisen (1.9.2017-31.8.2022) tutkimusprojektin johtajana. Projektin suorituspaikka on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Ennen projektia Tanja toimi useita vuosia tenure track-professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tanjan kiinnostuksen kohteet ovat kansainvälinen yrittäjyys, verkostoituminen, prosessi, perheyrittäjyys ja laadullinen metodologia. Pukallin and Calabron (2014) mukaan Tanja on perheyritysten kansainvälistymisalan johtava asiantuntija globaalilla tasolla.

Tanja aloitti uransa yliopistolla 2008. Väiteltyään Tanja rekrytoitiin vanhemmaksi lehtoriksi Edinburghin yliopistoon, jossa hän sai tärkeää kokemusta ja laajoja tutkimusverkostoja. Tanjan tämänhetkisenä tavoitteena on tehdä perheyritysten kansainvälistymisestä vielä vahvempi erityisala ja erikoisosaamiskeskus Suomeen ja Lappeenrantaan.

Tanja on julkaissut useissa arvostetuissa kansainvälisissä aikakausijulkaisuissa, kuten Entrepreneurship Theory and Practice, Family Business Review, Journal of Small Business Management, International Marketing Review ja International Business Review. Hän on saanut useita pakintoja, kuten maailman johtavan yrittäjyyskonferenssin Babson Entrepreneurship Research Conferencen (BCERC) Bertarelli Family Best Paper Award. Hän sai palkinnon vuoden 2016 julkaisusta yhdessä Lancasterin yliopiston Professorin Sarah Jackin kanssa. Tanjan artikkeli laadullisten tapaustutkimusten käytöstä perheyrittäjyystutkimuksessa oli Family Business Review:n ladatuin vuonna 2016.

Tanja panostaa myös paljon opettamiseen ja yritysyhteistyöhön. Esimerkkejä Tanjan fasilitoimasta opiskelija-yritys-yhteistyöstä löytyy mm. alla olevan linkin kautta. Alta löytyy myös Tanjan ansioluettelo. Tanjan uusimpaan julkaisuun, joka käsittelee institutionaalisen etäisyyden ja kansainvälisen verkostoitumisen suhdetta pääsee tästä.

International Students Innovating the International Strategy of Valtra and Valmet – Jyväskylän yliopisto

Tanja’s Curriculum Vitae and Publications

Jaakko Jaakko

Jaakko toimii projektissa tutkimusapulaisena. Hän osallistuu erityisesti pitkittäisen monitapaustutkimuksen (työpaketti 2) ja kyselytutkimuksen (työpaketti 3) toteuttamiseen. Jaakon vastuulla on mm. case-yritysten kontaktoiminen, haastattelujen toteuttaminen ja analysointi sekä projektiin liittyvien tapahtumien organisointi.

Jaakko on valmistunut Jyväskylän yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi kansainvälisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden maisteriohjelmasta vuonna 2016, ja kauppatieteiden kandidaatin tutkinto tuli tämän projektin suorituspaikasta Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT) vuonna 2014. Tällä hetkellä Jaakko toimii nuorempana tutkijana LUT:ssa ja tekee projektin ohella omaa väitöskirjaa pk-perheyritysten kansainvälistymisprosesseista. Ennen nuoremman tutkijan tehtävää hän toimi myynti- ja asiakkuudenhoitotehtävissä kahdessa nopeasti kansainvälistyvässä startup- ja kasvuyrityksessä, Dream Broker Oy:ssä ja Vainu.io Software Oy:ssä. Maisteriopintojen aikana Jaakko toimi tutkimusapulaisena tämän projektin vetäjälle Tanja Leppäaholle, jolloin hän sai kipinän perheyritysten kansainvälistymistutkimukseen, teki aiheesta Perheyritysten Liiton palkitseman vuoden 2016 parhaan perheyrittäjyysgradun ja pääsi osallistumaan tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen perheyritysten kansainvälistymistutkimuksen prosessimaisuudesta.

Jaakon kiinnostuksen kohteet ovat pk-perheyritysten sekä muiden pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, yrittäjyyskasvatus ja case-tutkimus. Hänen tavoitteenaan on kasvaa kansainvälisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden asiantuntijaksi, ja tiedeyhteisössä vaikuttamisen lisäksi tavoitteena on välittää tutkimustietoa tehokkaasti myös opiskelijoille ja yrityksille. Työkokemus yksityisellä puolella auttaa heijastamaan tutkimusten tuloksia käytännön tasolle ja rakentamaan verkostoja.

Satu Satu

Satu toimii projektissa tutkimusapulaisena ja osallistuu erityisesti arkistotutkimukseen (työpaketti 1) ja tarkastelee Ahlströmin, Serlachiuksen, Schaumannin ja Vaisalan kansainvälistymisprosesseja mm. narratiivisen analyysin kautta.

Satu on valmistunut Jyväskylän Yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi kansainvälisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden maisteriohjelmasta vuonna 2016. Toukokuusta 2016 lähtien Satu on työstänyt väitöskirjaansa tutkien kansainvälisten yrittäjien identiteetin rakentumisen prosessia narratiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Väitöskirja tarkastelee kansainvälisen yrittäjyyden prosessin syntyä ja kehittymistä yksilön, toiminnan ja urapolun näkökulmasta, ja pyrkii tuomaan monialaiseen keskusteluun lisäarvoa sekä käytännön että teorian tasolla.

Sadun aiempien ja nykyisten kiinnostuksen kohteiden valossa, projekti tarjoaa sujuvan jatkumon. Vuodesta 2012 lähtien Sadulla on ollut näköalapaikkoja erilaisissa projekteissa, joissa pyrkimyksinä on ollut edesauttaa ja kehittää yrittäjyyttä sekä pk-yritysten kansainvälistymistä. Ennen maisteritutkintoaan Satu työskenteli Suomen Amerikkalaisen Kauppakamarin asiakashallinnan ja jäsenviestinnän tehtävissä. Tällä hetkellä, väitöskirjatyönsä ohella, Satu toimii kansainvälisesti orientoituneen perheyrityksen Serdeco Oy:n hallituksen jäsenenä, sekä ohjaa kansainvälistymistä käsitteleviä pro gradu -töitä Jyväskylän Yliopistossa.

Pohjimmiltaan Sadun pyrkimyksenä on tutkimuksen kautta vahvistaa yrittäjien ääntä, valjastaa narratiivisen tutkimuksen hyödyt kansainvälisen yrittäjyyden tutkimuksessa, sekä edesauttaa kansainvälistymisprosessin teoreettista kehittämistä.

Oleksiy Oleksiy

Oleksiy Kovalenko (psykologian maisteri, keväällä 2018 myös liiketaloustieteen maisteri) vastaa projektin visuaalisesta ilmeestä ja sisällöstä.

Yrityksille

  1. On tärkeää pitää huolta verkostosuhteen sosiaalisesta puolesta. Kaikki ihmissuhteet ovat ensisijaisesti sosiaalisia. Lähes kaikkialla muualla sosiaalisen vuorovaikutuksen rooli suhteen onnistumiseksi on merkittävästi suurempi kuin Suomessa.
  2. Kannattaa opiskella kohdemaan kieltä ja kulttuuria. Kun kansainvälinen kumppani huomaa yrityksen johtajien näkevän näiden suhteen hieman vaivaa, hänestä tulee sitoutuneempi ja halukkaampi kumppani.
  3. On tärkeää palkata paikallisia työntekijöitä kohdemaan asioita hoitamaan. Mikään ei korvaa paikallisen business-tuntemusta ja verkostoja.
  4. Tutkimuksen ja kokemusten mukaan kannattaa valita kv-kumppani, jonka arvot soveltuvat perheyrityksen arvoihin.
  5. Ellei markkina ja sen toimintatavat ole tutut tai resursseja ole runsaasti, on usein parasta aloittaa viennistä, jotta markkinatuntemus ja verkostosuhteet syventyvät.
  6. On suositeltavaa verkostoitua aktiivisesti ja luovasti kansainvälistymistä varten. Sopivia verkostosuhteita voi löytyä niin kotimaisten kumppaneiden, alihankkijoiden, messujen kuin kilpailijoiden kautta.
  7. Ketteryys on perheyritysten vahvuus. Sitä kannattaa käyttää hyödyksi myös kansainvälistyessä. Perheyritykset ehtivät nopean ja joustavan päätöksenteon myötä toimia ennen byrokraattisempia kilpailijoitaan.
  8. Kansainvälisillä markkinoilla on hyvä luoda verkostosuhteita myös pääasiallisen verkostosuhteen ulkopuolelle. Ne mahdollistavat ketterän toiminnan muutoksen (esim. jakelijan lopettaminen) tai kasvuhalukkuuden (esim. tytäryhtiön perustaminen) yhteydessä.
  9. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tulee pohtia omistajuuden jakautumista. Tutkimustulosten mukaan liian hajautettu portfoliotyylinen omistajuusrakenne, jossa osa sisaruksista ei halua riskeerata yrityksen resursseja pienessäkään määrin, voi johtaa johtoasemassa olevan perheenjäsenen kansainvälistymisjärjestelyjen puuroutumiseen.
  10. Haastattelujen mukaan perheyrityksen optimaalisella kv-kumppanilla on olemassa olevat verkostot ja kanavat. Se on luotettava, kokenut, asiantunteva, sekä samankaltainen koon, tuoteportfolion ja identiteetin suhteen.

Lisäämme näkökulmia kansainvälistymisen johtamiseen kuukausittain blogin ja Facebookin päivityksissämme.

Yhteistyö

The project is hosted by LUT

The project is funded by the Academy of Finland

International Collaboration

Domestic Collaboration

Save

Save

Save

Ota yhteyttä

Projektin johto

Tanja Leppäaho
tanja@ife.fi
+358 40 1919 448

Tiimin jäsenet

etunimi@ife.fi