Kuten yrittäjyys, myös yritysten kansainvälistyminen on ollut merkittävä ilmiö globaalin talouden ja kehityssuuntien kannalta viimeisen kahden vuosisadan aikana. Suomen, kuten monen muun pienen ja avoimen maan kohdalla, liiketoiminnan ja yrittäjyyden kansainvälistyminen on ollut merkittävässä roolissa valtion talouden ja koko yhteiskunnan kehityskaaressa. Suomen kohdalla kehitys tapahtui hämmentävän nopeasti, kun maa muovautui 1800-luvun kehitysmaasta yhdeksi maailman hyvinvointivaltioista. Metsäteollisuuden vienti 1800- ja 1900-luvun taitteessa oli korpimaiden Suomelle keskeinen näyttämö tässä kansainvälistymisen kilpajuoksussa.

Tule kuulemaan tuoreita maailmanluokan tutkimustuloksia, menestyneen perheyrittäjän puheenvuoro ja asiantuntijoiden näkemyksiä siitä kuinka perheomisteisuudesta voi tehdä kansainvälistymisessä kilpailuedun!

Tilaisuus järjestetään Zoomissa keskiviikkona 17.2.2021 klo 9-10. Liity helposti Zoom-webinaariin tästä ja kutsu kaverisikin mukaan. Tilaisuuden järjestää yhteistyössä LUT-yliopisto ja Perheyritysten liitto.

Mitä yhteistä on pienellä pihkaan perustuvia lääkintä- ja hoitotuotteita valmistavalla Repolarilla ja minulla? Kummassakin on yhdistynyt vahva tutkimus ja liiketoiminta – Repolarilla pienen perheyrityksen kasvattamista ja kansainvälistymistä varten ja minulla pienten perheyritysten kansainvälistymistutkimukseen perustuvan akateemisen uran kasvattamista varten. Perheyritysliiton julkaiseman Perheyritys-lehden ja Riitta Saarisen kirjoittaman artikkelin (21.9.2020) mukaan tärkeä kasvun tekijä Repolarilla oli yhden perustajan, Arno Sipposen tekemä väitöskirja pihkan käytöstä haavanhoidossa vuonna 2013. Huomenna perjantaina 4.12 pidettävässä väitöstilaisuudessani käsittelen väitöskirjaani, joka toivottavasti auttaa Repolarin kaltaisia pieniä ja keskisuuria perheyrityksiä, eli pk-perheyrityksiä, kansainvälistymään paremmin, kun otetaan huomioon perheyrityksiä koskeva sosioemotionaalinen varallisuus eli SEV. SEV kuvaa omistavien ja johtavien perheenjäsenten taipumusta ylläpitää tunnepitoisia perhettä koskevia asioita, kuten perheenjäsenten vahvaa ja ylisukupolvista läsnäoloa, yrityksen päätöksenteossa jopa taloudellisia tavoitteita laiminlyövällä tavalla. Se voi siis olla erityisesti pienten perheyritysten haava, mutta tutkimustieto on vajavaista. SEV voi myös olla ehjä, terveyttä ylläpitävä voimavara perheen omistautuneisuuden, pitkäjänteisyyden ja luotettavuuden kautta.

Just like other smaller firms, family firms have been and will be heavily shaken by the COVID-19. However, overall, in adverse economic conditions, family firms have been found to sustain more profitable businesses than firms with other ownership structures. During the COVID-19 crisis, firms need to contend with a number of challenges (see Kraus et al., 2020) including:

• Implementation of required health protection measures

• Reduced production and demand

• Supply chain disruptions as governments curtail the activities of non-essential industries and workers are confined to their homes.

Aivan kuten kaikille pienille yrityksille, COVID-19-kriisi on raskas perheyrityksille. Kokonaisuutena perheyritykset kuitenkin yleensä selviävät kriiseistä muita yrityksiä paremmin. COVID-19-kriisin aikana yritysten tulee sopeutua lukuisiin haasteisiin, kuten:

Lähimenneisyydessä tutkimus, politiikka ja käytännön liike-elämä valitettavasti eriytyivät toisistaan varsin voimakkaasti. Ei ole ollut varsin harvinaista, että tutkimus on tuntunut ikään kuin leijuvan teoriapilvessä, eikä sillä ole ollut juuri mitään tekemistä käytännön elämän ja käytännön tason toimijoiden kanssa. Täten monet käytännön toimijat ovat menettäneet mielenkiintonsa akateemiseen tutkimukseen.

On ilo kertoa, että Tanja Leppäahon ja Jaakko Metsolan kirja perheyritysten kansainvälistymisestä on nyt julkaistu (julkaisija: Palgrave MacMillan). Kirja, otsikkonaan ”Family Firm Internationalisation – A Network Perspective”, yhdistää perheyritys-, kansainvälistymis- ja verkostoitumisteoriat empiiriseen analyysiin 24 suomalaisesta pk-perheyrityksestä. Koska tutkimusaihe on kuin hiomaton timantti, emme tyydy vain yhteenvetämään aikaisempaa tietoa, vaan – ja ehkä tärkeämpänä asiana – toteutamme myös oman empiirisen tutkimuksen perustuen laajaan haastattelu- ja sekundääriaineistoon. Uskomme, että tämä teorian ja käytännön yhdistelmä Palgrave Pivot -kirjan muodossa tarjoaa lukijoille helposti sulatettavia oivalluksia kansainvälisen verkostoitumisen typologiasta, strategioista, poluista ja menestystekijöistä erityisesti perheyrityksiin liittyen

This is a call for chapters on family firm (FF) internationalization for Scholarly Handbook published by Palgrave Macmillan. The book is focused on the role of FF-specific views and networks in their internationalization, the actual internationalization process and FFs internationalizing from or to Emerging Markets in special. Both empirical and conceptual work is welcome.

Title of the Book: Scholarly Handbook of Family Firm Internationalization

Lue lisää

Perheyritysten kansainvälistymistutkimus lähti kunnolla lentoon vuonna 1991, jolloin Miguel Angel Gallo ja Jannicke Sveen julkaisivat ensimmäisen tieteellisen artikkelin aiheesta. Tutkimus käsitteli perheyritysten kansainvälistymistä edistäviä ja rajoittavia tekijöitä, ja viimeisen lähes 30 vuoden aikana eri tutkimukset ovat pyrkineet kasvattamaan ymmärrystämme perheyritysten kansainvälistymisen erityispiirteistä. Vaikka perheyritysten kansainvälistymistutkimus on kokenut räjähtävää kasvua (esim. Pukall ja Calabro, 2014), vielä on tekemistä laajaa konsensusta nauttivien löydösten aikaansaamisessa. Olemme vielä tilanteessa, jossa vastakkaiset tutkimustulokset usein taistelevat keskenään, esimerkiksi:

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/kansainvalista-kasvua-mieliva-suomalaisyrittaja-panosta-kohtaamiseen